Kuinka vertailla ikkunoiden energiatehokkuutta?

Suomessa ilmasto aiheuttaa sen, että meillä asumisen päästöt ovat muuhun maailmaan nähden suuria lämmityksen vaatiman energian takia – tämän takia rakennusten osien, kuten ikkunoiden enegiatehokkuus on merkittävää.

Rakennusten energiankulutus koostuu kokonaisuudeksi paloista: rakenteiden eristävyys, lämmön talteenotto, lämmitysmuoto ja ilmanvaihto vaikuttavat energiankulutukseen ja sitä kautta päästöihin. Rakennuksen vaipan osista ikkunat ovat tyypillisesti se paikka, josta lämpö karkaa. On tutkittu, että pientaloissa keskiverto ikkunoiden kautta tapahtuva lämpöhukka on jopa 15-20% tuotetusta lämmöstä.

Ikkunoissa, niin materiaaleissa kuin rakenteissa, on tapahtunut hurjan paljon energiatehokkuuteen vaikuttavaa teknistä kehitystä vuosikymmenissä: Uusi ikkuna voi parhaimmillaan olla 10 kertaa energiatehokkaampi kuin vanha. Ikkunoiden energiatehokkuuteen kannattaa siis satsata: ero on merkittävä ilmastollisesti kuin myös taloudellisesti.

Ikkunoiden energiatehokkuuden vertailu ei ole aivan yksinkertaista, sillä ikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttaa usea seikka. Usein ikkunoita markkinoidaan matalalla U-arvolla, eli lämmönläpäisykertoimella, mutta se ei yksinään kerro kaikkea ikkunan energiatehokkuudesta. Energiatehokkuuteen vaikuttavat lasiosien U-arvon lisäksi auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin (g-arvo) ja ilmanvuotoluku (L-arvo). Näistä lasketaan ikkunoiden energialuokitus (E-arvo), joka on kehitetty, jotta kuluttajat voisivat mahdollisimman helposti vertailla eri ikkunamallien energiatehokkuutta. Energialuokitus menee A++-luokasta (paras) G-luokkaan.Lisäksi ikkunan energiatehokkuuteen vaikuttaa selektiivilasit, täytekaasut ja välilistojen materiaali.

Näistä asioista muodostuu ikkunoiden energiatehokkuus

• U-arvo Materiaalin lämmöneristävyyttä kuvataan lämmönläpäisykertoimella eli U-arvolla (yksikkö W/(m2K)), joka on käänteinen arvo lämmöneristävyydelle. Lämmöneristys paranee, mitä pienempi U-arvo on. U-arvo 1,0 on ikkunoissa perustaso.
• lmanvuotoluku (L-arvo) kuvaa ikkunan ilmatiiveyttä. Mitä pienempi L-arvo on, sitä vähemmän ikkunan kautta vuotaa ilmaa. Ilmanpitävyyteen vaikuttavat muun muassa:
• g-arvo, eli auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin on suhdeluku, joka kertoo kuinka suuri osa ikkunan ulkopintaan tulleesta auringonsäteilystä pääsee ikkunan läpi huonetilaa lämmittämään
• Selektiivipinnoite on läpinäkyvä metalli- tai metallioksidipinnoite, joka läpäisee ja heijastaa säteilyn eri taajuuksia eri tavalla. Se vähentää ikkunan lasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa siten ikkunan lämmöneristävyyttä.
• Täytekaasut Lämmöneristävyys paranee, kun eristyslasien välitila täytetään kaasulla, joka on ilmaa hidasliikkeisempää. Täytekaasuina käytetään jalokaasuja, joita ovat esimerkiksi argon, krypton ja ksenon.
• Välilistan materiaali Ruostumaton teräs, TPS-massa ja muovi eristävät paremmin kuin alumiini.

Energialuokituksen, eli E-arvojen vertailu on siis hyvä tapa vertailla ikkunoiden energiatehokkuutta. Siinä lasketaan U-arvon, g-arvon ja ikkunan ilmanpitävyyden mukaan vertailuarvo, jonka yksikkö on kWh/m2,a. Esimerkiksi E-arvo 100 kWh/m2,a tarkoittaa, että jokainen ikkunaneliömetri aiheuttaa 100 kWh:n vuotuisen energiankulutuksen.

Energialuokituksen E-arvot (kWh/m2):

Kaikki Lammin ikkunat ovat energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa, mutta Watti- ja Eko Watti –energiaikkunat ovat vertaansa vailla. Lammin energiaikkuna Eko Watti on markkinoiden ensimmäinen A++-energialuokan ikkunamalli. Tunnustukseksi Eko Watin laadukkaasta kehitystyöstä meille myönnettiin jo vuonna 2008 INNOSUOMI-palkinto. Olemme siis olleet mukana kehittämässä energiatehokkaita ikkunaratkaisuja jo pitkään.

Uudet ikkunat ovat siis mitä suuremmissa määrin ympäristöteko, mutta myös taloudellinen merkitys on suuri energian hintojen ollessa huipussaan.

Lähde ja kuvat: Lammin Ikkuna Oy