Ikkunoiden ja ovien käyttöturvallisuus

Rakennusten korjaus- ja muutostöissä on sovellettava tätä asetusta, mikäli alkuperäinen ikkuna- tai oviratkaisu on turvallisuuden tai käyttäjän terveyden kannalta haitallinen. Tehtävät muutokset eivät saa heikentää käyttäjien turvallisuutta huomioiden kuitenkin rakennuksen ominaisuudet ja erikoispiirteet.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetuksessa ”rakennuksen käyttöturvallisuudesta” (11 § Lasirakenteet) mainitaan seuraavaa:

• Rakennuksen lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen rikkoutuminen ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa.
• Lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen on kiinnikkeineen kestettävä siihen tavanomaisesti kohdistuva kuormitus, jollei rakennetta ole suojattu kiinteällä törmäysesteellä.
• Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Esimerkiksi toimistotiloissa, joissa on isoja lattiasta kattoon olevia ikkunoita, on varmistetta henkilöturvallisuus tekemällä oikeita lasivalintoja. Vastavuoroisesti ikkunat voidaan suojata esimerkiksi kaiteilla tai muilla rakenteilla putoamisvaaran minimoimiseksi, jos ikkuna jostain syystä rikkoutuu (esim. iskusta tai lämpörikon takia).

Ota nämä asiat huomioon ikkunoiden ja ovien lasituksissa

1) Lasituksissa, joihin on vaara törmätä

Näissä lasituksissa on käytettävä karkaistua tai laminoitua turvalasia. Lasitukseen on asetuksen valossa vaara törmätä, kun:

• Lasituksen alareunan korkeus lattiasta tai maanpinnasta on vähemmän kuin 0,7 metriä
• Asunnon ovissa ja ovien viereisissä ikkunoissa, kun lasituksen alareunan korkeus lattiasta tai maanpinnasta on vähemmän kuin 0,7 metriä (asunnon ovissa on kuitenkin käytettävä vähintään 6 mm tasolasia, kun lasituksen alareunan korkeus lattiasta tai maanpinnasta on välillä 0,7-1,5 metriä). Suomen Tasolasiyhdistys ry suosittelee 1,5 metrin korkeutta myös asunnon ovissa, sillä asetus ei erottele asuntoja ja muita tiloja toisistaan.
• Muun kuin asunnon ovissa, kun lasituksen alareunan korkeus lattiasta tai maanpinnasta on vähemmän kuin 1,5 metriä. turvalasia käytetään myös näiden ovien viereisissä ikkunoissa ja lasiseinissä silloin, kun umpinainen karmi-, puite- tai seinärakenne oviaukon ympärillä on pienempi kuin 0,3 metriä
• Portaan laskeutumissuuntaa vastaan olevan ikkunalasituksen korkeus porrasaskelmasta tai lepotasosta on vähemmän kuin 1,5 metriä. Suomen Tasolasiyhdists ry on määritellyt, että porrasalueen voidaan katsoa loppuneen, kun etäisyys alimmasta portaasta lasitukseen on yli 2000 millimetriä

Asunnon ikkunoissa ja ovissa voi käyttää 6 millimetrin paksuista tasolasia turvalasin asemasta, jos lasin leveys tai korkeus on alle 0,25 metriä. Mikäli lasitus suojataan törmäyksen estävällä käyttöturvallisuusasetuksen 7 §:n vaatimukset täyttävällä suojakaiderakenteella, ei turvalasivaatimusta ole.

2) Lasituksissa, joiden rikkoontuminen aiheuttaa henkilön putoamisvaaran

Näissä lasituksissa käytetään laminoitua turvalasia. Lasituksen rikkoontuminen aiheuttaa asetuksen valossa putoamisvaaran ja on käytettävä laminoitua turvalasia, kun lasituksen alareunan korkeus lattiasta tai maanpinnasta on alle 0,7 metriä ja tasojen välinen korkeusero on yli 1 metri.

Asunnon monilasisessa (vähintään 3 lasikerrosta) ulkoikkunassa suunnittelijan on yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa harkittava putoamisriski ikkunan sijainti huomioiden. Laminoitua turvalasia on kuitenkin aina käytettävä, kun lasituksen alareunan korkeus lattiasta tai maanpinnasta on alle 0,7 metriä ja tasojen välinen korkeusero on yli 2,2 metriä. Suomen Tasolasiyhdistys suosittelee käytettäväksi 1 m myös asunnoissa. Monilasisessa (vähintään 3 lasikerrosta) alle 0,25 metriä leveässä tai korkeassa lasiaukossa ei katsota olevan putoamisvaaraa.

Mikäli putoamisvaara estetään käyttöturvallisuusasetuksen 7 §:n vaatimuksen täyttävällä suojakaiderakenteella, ei turvalasilla ole laminointivaatimusta. Kaiteen korkeus määrittyy tällöin ikkunapenkin (tason, johon pääsee nousemaan, mukaan). Alla olevassa Suomen Tasolasyhdistys ry:n kuvassa on esimerkki korkean riskin lasipinnoista. Kuvan mukaisesti vaalean siniseksi värjätyt lasiaukot tulisi varustaa turvalasilla.

3) Lasirakenteen merkitseminen

Lasitukset, joihin on vaara törmätä, merkitään kaksiosaisella 0,8-1 metrin ja 1,4-1,6 metrin korkeudelle sijoitettavalla huomiomerkillä. Tästä yksi esimerkki alla olevassa kuvassa (pyöreät merkinnät keskellä ikkunaa).

4) Lasirakenteiden käytön ja huollon turvallisuus

Kiintokahvalliseen ikkunaan on asennettava aukipitorajoittimet tai muu lapsiturvallinen kiinteä turvaratkaisu tai -varuste, joka sallii enintään 100 mm helppokäyttöisen avautuman. Aukipitorajoitin voi olla myös työkalulla avattava. Tässä tarkennuksia edellä mainitusta:

• Helppokäyttöisellä avautumalla tarkoitetaan sitä, että se on myös lapsen avattavissa.
• Jos ikkunan alareunan korkeus lattiasta on alle 0,7 metriä, asennetaan aukipitorajoittimet ikkunan ala- ja yläreunaan.
• Aukipitorajoittimet on asennettava myös ns. ”kippi-ikkunoihin”.

Rakennusten lasipintojen, ikkunoiden ja ovien puhdistus sekä huolto on suunniteltava henkilöturvallisuus huomioiden. Lasirakenteiden turvallisen pesemisen ohjeet esitetään aina rakennuksen käyttö ja huolto-ohjeessa.

Lähde: Lammin Ikkunat ja ovet